En ymmärrä mihin aika meni, miten voi olla jo torstai, tässä kuitenkin viime viikonlopun jutut
Perjantai meni matkustaessa, lähdin kotoa viiden aikaan aamulla ja saavuin Helsinkiin neljän aikaan iltapäivällä.
Loma ja vapaus alkoi siitä kun vilkutin moikat Prinsessalle ja papaKoolle. Olin ajatellut rauhassa kiertää kauppoja kentällä ja check-in menikin joutuisasti, mutta security jono oli pisin mitä ikinä olen nähnyt: kiersi ympäri check-in hallia, joten ostelut jäi. Lento meni hyvin ja ehdin Tampereella juoda kahvit ja syödä patongin asemahallissa. Se oli oikeasti reissun eksoottisin kokemus. Katsella ja ihmetellä.
Helsingin asemalla oli sydänystävä vastassa ja suunta kohti Leppävaaraa. Turisteja todella hämätään siellä. Viitat näyttävät "Leppävaara etelä" "Leppävaara pohjoinen" ja sitten "Kehä I itään" "Kehä I länteen" perille Selloon kuitenkin lopulta löydettiin. Päätin että seuraavan kerran otan sieltä myös hotellin, niin paljon olisi ollut tutkittavaa, mutta väsymys painoi ja halusi vain äkkiä perille maaseudun rauhaan. Lekurikäynti meni nopeasti ja pilleriresepti uusittiin 15 kuukaudeksi(gyne huomattavasti halvempi kuin täällä) ja sitten vähän eväitä + juomia mukaan ja vihdoin kohokohta: skoolaus kuohuvalla, iltapalaa, maailman parantamista.
Nukkumaan ja herääminen siniseen hetkeen. On ihana olla "kuin kotonaan" että ei tarvitse kipristellä sängyssä ja kuunnella josko isäntäväki heräilisi vaan voi kaikessa rauhassa mennä keittiöön, tehdä ensiapu leivän ja keittää kahvit ja sitten nukahtaa uudelleen tai lueskella peiton alla.
Lauantaina kierrettiin hiljainen lähikylä, löydettiin ihana lahjatavaraliike ja Visa vinkui... vähän lisää Suomi herkkuja ja takaisin "kotiin". Tehtiin Aarrekarttaa, katsottiin innostava DVD, kuunnteltiin musiikkia ja nautittiin herkullisia ruokia ja juomia. Ja tietenkin sitä maailman parantamista kuului ohjelmaamme.
Sunnuntaina pizzeriaan tapaamaan yhteisiä ystäviämme ja lunastamaan lottovoittomme. Näin myös vihdoin ystäväni K:n kihlatun M:n. Oli äärettömän hauskaa ja naurettiin välillä kippurassa ja keräsimme katseita, että mitä nuo keski-ikäiset nauraa keskellä päivää. Arvaan kyllä mitä ajattelivat tilastamme, mutta onneksi ei enää tässä iässä tarvitse välittää jos joku luulee korkin päälle astuneeksi vaikkei sitä olekaan. On vain elämän riemua. Illalla Mamma Mia pyöri ja sauna lämmitti luita. On puulämmitteinen sauna vaan ihan toista kuin sähkökiukaat, vaikka niitäkin hyviä löytyy.
Paluumatkalle sitten maanantai-aamuna ennen päivän valkenemista ja kotona iltapäivällä. Prinsessa rutisti niin lujaa ettei ole koskaan ennen pitänyt kiinni. Oli kuulemma katsonut joka paikasta ja mua ei ollut missään.
Tätä tarvitsen pari kertaa vuodessa ainakin että jaksan; eroa arjesta ja vastuusta.
Kuvia ei tullut paljoa otettua, mutta tässä sinisiä tunnelmia ja Mullingariin todiste että enkelinsiipi on hyvässä hoidossa.
