Kirjoitan tämän samantien ylös (otin kyllä kengät jalasta ennen kuin tulin koneelle) sillä mä puistelen vieläkin päätäni. Jos joku haluaa esimerkin esimiestaidon oppaaseen miten ei kohdella alaista, niin ota yhteyttä.
Siis mitä tapahtui:
Printtasin irtisanomisilmoituksen ja vein sen pomolle. Pomo sanoi: "I knew it, I heard it about month ago" ja siinä se (aluksi). Ei mitään muuta. Jäin sanattomaksi, ehkä sanoin suomeksi Aha, ehkä en mitään. Olin tyrmistynyt ja kävelin pois ehkä helpottuneenakin, alkoi naurattaa: tätäkö eilen pelkäsin. (Katsoin äsken blogista, että tiesinkö / olinko edes itse varma asiasta kuukausi sitten saati sitten että olisin siitä blogin ulkopuolella puhunut)
Kului jonkin aikaa ja pomo tuli kutsumaan takaisin pöytänsä ääreen. "Olet laittanut tähän syyksi että 'work related illness'". Mikä on se oikea rehellinen syy miksi edes alkujaan aloin miettiä töistä pois jäämistä. Työstressistä seurasi burn out, burn outista seurasi masennus ja olen käynyt töissä lääkkeiden voimalla syksystä lähtien. Sitten hän alkoi vakuuttaa mulle, että jään pois töistä koska tyttäreni aloittaa koulun ja pyysi vaihtamaan syytä. En suostunut. Sitten uhkaus: "nyt joudun sitten ilmoittamaan työterveyteen" - no onpas kamalaa. En suostunut. Keskustelu loppui.
Kului tunti, pomo tuli ilmoittamaan "et muuten sitten saa tehdä ylitöitä".
Meidän kuuluisassa aamupalaverissa pomo sitten piti puheen; "älkää stressatko - en ole teidän vihollinen (oikeasti: hän käytti sanaa enemy), haluan auttaa teitä ja olla teidän tukena". Iltapäivällä juuri ennen kuin lähdin tuli huutomerkeillä varustettu sähköposti kaikille: "nämä ja nämä on PAKKO hoitaa tänään, jos joku ei tunne kykenevänsä omaa osuuttaan tulkoon ilmoittamaan HETI"
Olen irtisanoutunut! Nyt on energiaa ja menen imuroimaan yläkerran, sillä sain eilen loppuun "vaatekaapit-kuntoon" ikuisuusprojektin.
Istun tässä ja hymy on korvasta korvaan! Päiviä per viikko: 0+2+5+5+5!!! JIIHAAAA!!!!
maanantai 27. heinäkuuta 2009
sunnuntai 26. heinäkuuta 2009
Comfort food
jos joku niin tämä tuo lohtua:
1 broiskun rinta chargrilled, 2 tomaattia, vähän himalajan suolaa, runsaasti rucola-salaattia, cashew pähkinöitä
1 broiskun rinta chargrilled, 2 tomaattia, vähän himalajan suolaa, runsaasti rucola-salaattia, cashew pähkinöitä
Pelottaa
Siinä vähässä ajassa mitä viime yönä nukuin näin unta, että unohdin huomenna irtisanoutua. Olin unessa jo ajamassa kotia kohti ja jouduin kääntymään takaisin tekemään irtisanomisilmoituksen (joka oikeasti kulkenut laukussani 2 viikkoa). Pomo tuli ihmettelemään, että mitä tulin takaisin ja ilmoitin hymy huulilla "just noticed that I forgot to resign". Sitten heräsin.
Yritin omaa taideterapiaa ja piirtää miltä tuntui. Käsissä jo vähän aurinkoa tiedosta, että vuorten (työviikkojen) takana helpottaa. Tiedän, että ei se kotiäidin elämäkään ole ainaista auringon paistetta ja ruusuilla tanssimista mutta eipä tarvitse joka päivä tuntea, että joku on niskan takana piiskaamassa.
(Haluaisin kokeilla masennukseni hoitoa taideterapialla, sillä se kiinnostaa niin paljon että voisin ajatella taideterapeutiksi kouluttautumistakin. Jos jollain omakohtasia kokemuksia tai linkkejä niin otan kaiken tiedon ilolla vastaan)
Mutta miksi aikuista naista, työelämän konkaria, kaikkeen tottunutta Heljää pelottaa. Pelottaa ne 17 työpäivää jotka jäljellä lomani jälkeen. Olen nähnyt miten pomoni on kohdellut irtisanomisajalla työskennelleitä. Pelottaa, että itsehillintäni pettää ja tyylin kaiutan kovaäänisen kautta mitä ajattelen. Pelottaa, että en enää jaksa miettiä enää aamupalaverissa olenko :( vai :| vai :( kun olen ollut jo kuukausia OMG :o Pelottaa toki myös se totaalinen yksinäisyys, jonka kotiäitiys tuo tullessaan (onneksi kyllä on tämä blogi ja keskustelut siihen). Eli nyt on sentään ollut 6 tuntia päivässä kolleegat seurana.
Mutta pohjimmiltani olen helpottunut ja uskon, että huomenna iltapäivällä täällä bloggaa täti, jonka sormet ei meinaa pysyä näppiksellä kun pompin riemusta. Ja oikeasti osaan jo aika hyvin kuulla mitä haluan ja sulkea korvani joten ne 17 työpäivää voi mennä lentäenkin.
Yritin omaa taideterapiaa ja piirtää miltä tuntui. Käsissä jo vähän aurinkoa tiedosta, että vuorten (työviikkojen) takana helpottaa. Tiedän, että ei se kotiäidin elämäkään ole ainaista auringon paistetta ja ruusuilla tanssimista mutta eipä tarvitse joka päivä tuntea, että joku on niskan takana piiskaamassa.
(Haluaisin kokeilla masennukseni hoitoa taideterapialla, sillä se kiinnostaa niin paljon että voisin ajatella taideterapeutiksi kouluttautumistakin. Jos jollain omakohtasia kokemuksia tai linkkejä niin otan kaiken tiedon ilolla vastaan)
Mutta miksi aikuista naista, työelämän konkaria, kaikkeen tottunutta Heljää pelottaa. Pelottaa ne 17 työpäivää jotka jäljellä lomani jälkeen. Olen nähnyt miten pomoni on kohdellut irtisanomisajalla työskennelleitä. Pelottaa, että itsehillintäni pettää ja tyylin kaiutan kovaäänisen kautta mitä ajattelen. Pelottaa, että en enää jaksa miettiä enää aamupalaverissa olenko :( vai :| vai :( kun olen ollut jo kuukausia OMG :o Pelottaa toki myös se totaalinen yksinäisyys, jonka kotiäitiys tuo tullessaan (onneksi kyllä on tämä blogi ja keskustelut siihen). Eli nyt on sentään ollut 6 tuntia päivässä kolleegat seurana.
Mutta pohjimmiltani olen helpottunut ja uskon, että huomenna iltapäivällä täällä bloggaa täti, jonka sormet ei meinaa pysyä näppiksellä kun pompin riemusta. Ja oikeasti osaan jo aika hyvin kuulla mitä haluan ja sulkea korvani joten ne 17 työpäivää voi mennä lentäenkin.
lauantai 25. heinäkuuta 2009
Mustikoita omasta pihasta ja sisustuspohdintaa
En eilen ollut uskoa silmiäni. Luulin että kaikki pensasmustikkani kukat paleletuivat. Mutta ei: eikö nämä olekin aivan selvästi mustikan raakileita?
Laitoin verkon päälle ettei linnut vie.
Tänään taas suunnittelematon päivä. Terapeuttini on kietänyt mua käyttämästä sanaa "should" pitäisi. Joten teen mitä jaksan (äitini korjaisi tuon heti: siis viitsit). Viitsin tai jaksan sama se. Mutta luulen että jotain sisustuksellista saan aikaiseksi.
Katsoin ohjelmaa missä uudeleen sisustettiin "koti kuntoon ilmaiseksi" periaatteella ja kehoitettiin kiertämään omaa kotia kuin olisi kaupassa. "Sopisikohan tuo lipasto (makuuhuoneesta) meidän eteiseen" "olisikohan tuo taulu (vierashuoneessa) kiva meidän olohuoneessa". Leikkiminen on kivaa ja jo löysin yhden asian, joka muuttaa käyttötarkoitusta ja paikkaa. Olen innostunut ja se on kai hyvä merkki.
Edit: harmi kun nuo mustikat eivät ole vielä kypsiä, sopisivat tämän seuraksi:
Laitoin verkon päälle ettei linnut vie.
Tänään taas suunnittelematon päivä. Terapeuttini on kietänyt mua käyttämästä sanaa "should" pitäisi. Joten teen mitä jaksan (äitini korjaisi tuon heti: siis viitsit). Viitsin tai jaksan sama se. Mutta luulen että jotain sisustuksellista saan aikaiseksi.
Katsoin ohjelmaa missä uudeleen sisustettiin "koti kuntoon ilmaiseksi" periaatteella ja kehoitettiin kiertämään omaa kotia kuin olisi kaupassa. "Sopisikohan tuo lipasto (makuuhuoneesta) meidän eteiseen" "olisikohan tuo taulu (vierashuoneessa) kiva meidän olohuoneessa". Leikkiminen on kivaa ja jo löysin yhden asian, joka muuttaa käyttötarkoitusta ja paikkaa. Olen innostunut ja se on kai hyvä merkki.
Edit: harmi kun nuo mustikat eivät ole vielä kypsiä, sopisivat tämän seuraksi:
perjantai 24. heinäkuuta 2009
Iloinen kesäleski
Tapahtunut tähän mennessä (24-7-09 n.10:30 AM GMT)
(lisäsin kuvia kun vihdoin sain ne siirtymään, vaikken olekaan vielä oppinut tarkentamaan edes tällä vanhalla kameralla...)
* Lähdetty kotoa 03:37 ja viety tytär+mies lentokentälle
* Palattu kotiin n. 04:45
* Nukahdettu sohvalle nauhoitusta katsellessa
* Puhuttu kunnon pitkä "tyttöjen" puhelu Pariisiin, kiitos A kun soitit
* Syöty terveellinen aamiainen normaaliin aikaan
* Varattu aika kampaajalle (tänään iltapäivällä)
* Saatu tekstiviesti, että tytär+mies turvallisesti Ranskassa
* Otettu valokuvia pihan ruusuista sateessa (en saa niitä siirtymään...)
* Leikitty skannerilla (kuva alla)
* Skannattu Prinsessan teoksia toiseen blogiin
* Hurrattu, että sataa ettei ole mitään paineita lähteä pihalle
Edellisestä omasta lomasta oppineena en aio tehdä listaa "pitäisi" jutuista vaan teen mitä tykkään silloin kun haluan. Ainoat varmat asiat on, että pyörin blogistaniassa ja menen sinne kampaajalle ;O)
HUIPPU IHANAA PERJANTAITA KAIKILLE!
torstai 23. heinäkuuta 2009
Uudet työvälineet
Kehittelen tässä listaa ja perusteluja (eli tätä postausta tulen editoimaan useamminkin) mitä työvälineitä tarvitsen (lue: haluan) uudessa työssäni.
* uusi silityslauta, Barantian levein malli (ja kallein)
nykyistä leveämmällä ja tukevammalla laudalla nousee tuottavuus, sillä silittäminen
käy nopeammin ja sähköä kuluu vähemmän
* rikkaimuri
tarvitseeko tätä perustella? vanha poksahti aikaa sitten
* uusi lattiaharja
nykyisellä harmaalla harjalla on tylsää tehdä pikasiivousta.
kaunis (kukallinen, ehkä pinkki) harja nostaa työmotivaatiota
* englantilaistyylinen puhdistusaine"kori"
säästää aikaa kun kaikki puhdistusaineet kulkevat kätevästi kauniissa (tämä
tärkeää) korissa mukana eikä tarvitse niitä koko ajan hakea
Mutta nyt ei auta lähdetävä nykyiseen hommaan... huomenna vapaata!
Ensimmäinen edit:
* iso värikäs esiliina, missä runsaasti taskuja ja yhdessä taskussa
pitää olla paperinarukerä, jollaisen muistan mummini essun taskussa olleen
(pikkusisko; muistatko miksi?)
* uusi silityslauta, Barantian levein malli (ja kallein)
nykyistä leveämmällä ja tukevammalla laudalla nousee tuottavuus, sillä silittäminen
käy nopeammin ja sähköä kuluu vähemmän
* rikkaimuri
tarvitseeko tätä perustella? vanha poksahti aikaa sitten
* uusi lattiaharja
nykyisellä harmaalla harjalla on tylsää tehdä pikasiivousta.
kaunis (kukallinen, ehkä pinkki) harja nostaa työmotivaatiota
* englantilaistyylinen puhdistusaine"kori"
säästää aikaa kun kaikki puhdistusaineet kulkevat kätevästi kauniissa (tämä
tärkeää) korissa mukana eikä tarvitse niitä koko ajan hakea
Mutta nyt ei auta lähdetävä nykyiseen hommaan... huomenna vapaata!
Ensimmäinen edit:
* iso värikäs esiliina, missä runsaasti taskuja ja yhdessä taskussa
pitää olla paperinarukerä, jollaisen muistan mummini essun taskussa olleen
(pikkusisko; muistatko miksi?)
keskiviikko 22. heinäkuuta 2009
Poistin edellisen postauksen ja työjuttuja
Se oli ihan turhaa ja hassua höpöhöpö täytettä blogiini. Ei tuntunut enää aamulla itseltäni. Mutta onneksi omassa blogissa saa mellastaa miten tykkää, kommentoituja juttujani en menisi poistamaan.
Työpäivien laskenta on edennyt ja muuttunut seuraavaksi: 2+1+2+5+5+5 - aika kiva juttu. Kiva juttu myös että kun mulla ensimmäinen 0 viikko niin Koollakin vapaata eli meillä aikaa kaksistaan 3h10min neljänä päivänä kun Prinsessa koulussa.
Töissäkin tapahtuu; yksi poika lähti meidän osastolta, mutta naapuritiimistä tällä kertaa. Näissä lähtijöissä on kurjaa se, että eivät enää viimeisinä viikkoina välitä miten työnsä tekevät ja kinkkisimmät jäävät meidän niskaan. Mulle vastaavasti on tullut joku ihme alitajuinen suorituspuuska ja painan täysillä loppuun asti.
Meille jaetaan kannustuskuponkeja viikon alussa. Kolme 5 "dollarin" pinoa edellisen viikon tuloksiin perustuen (best results, best improvement, best team player). Viime viikolla sain "best improvement" dollarit. Nyt maanantaina palkittiin samasta asiasta sekä tiimin parhaista tuloksista. En noilla kupongeilla mitään tee, sillä niillä saa muutamia tunteja vapaata ensi marras-maaliskuussa jos saa kerättyä 50 syyskuun loppuun mennessä. Toivottavasti saan antaa ne edelleen ketä nyt kolleegoista on enää jäljellä. "Best team player" jää kyllä mun näyttelijänlahjattomuudella saamatta, sillä sen saa se, joka ollut positiivisin aamupalavereissa.
Täkäläisittäin ei ole tavallista, että lomat suunniteltaisiin ja anottaisiin vuoden alussa (kuten itse teen). Lomia anotaan viikon tai lyhyemmissä pätkissä lyhyellä varoitusajalla ja toivotaan, että ne myönnetään. Pomo ilmoitti eilen, että lomat kortilla elo- ja syyskuussa. Meitä on 3 lähdössä samana päivänä syyskuun alussa eli syyskuussa ei kukaan tule saamaan lomaa, hyväksytyt lomat saa toki pitää. Itseni irtisanon ensi maanantaina (hui) ja kaksi sitten 3.8. antaen tasan 4 viikon irtisanomisajan.
Kuva länsirannikoltamme, Achill saaret.
Työpäivien laskenta on edennyt ja muuttunut seuraavaksi: 2+1+2+5+5+5 - aika kiva juttu. Kiva juttu myös että kun mulla ensimmäinen 0 viikko niin Koollakin vapaata eli meillä aikaa kaksistaan 3h10min neljänä päivänä kun Prinsessa koulussa.
Töissäkin tapahtuu; yksi poika lähti meidän osastolta, mutta naapuritiimistä tällä kertaa. Näissä lähtijöissä on kurjaa se, että eivät enää viimeisinä viikkoina välitä miten työnsä tekevät ja kinkkisimmät jäävät meidän niskaan. Mulle vastaavasti on tullut joku ihme alitajuinen suorituspuuska ja painan täysillä loppuun asti.
Meille jaetaan kannustuskuponkeja viikon alussa. Kolme 5 "dollarin" pinoa edellisen viikon tuloksiin perustuen (best results, best improvement, best team player). Viime viikolla sain "best improvement" dollarit. Nyt maanantaina palkittiin samasta asiasta sekä tiimin parhaista tuloksista. En noilla kupongeilla mitään tee, sillä niillä saa muutamia tunteja vapaata ensi marras-maaliskuussa jos saa kerättyä 50 syyskuun loppuun mennessä. Toivottavasti saan antaa ne edelleen ketä nyt kolleegoista on enää jäljellä. "Best team player" jää kyllä mun näyttelijänlahjattomuudella saamatta, sillä sen saa se, joka ollut positiivisin aamupalavereissa.
Täkäläisittäin ei ole tavallista, että lomat suunniteltaisiin ja anottaisiin vuoden alussa (kuten itse teen). Lomia anotaan viikon tai lyhyemmissä pätkissä lyhyellä varoitusajalla ja toivotaan, että ne myönnetään. Pomo ilmoitti eilen, että lomat kortilla elo- ja syyskuussa. Meitä on 3 lähdössä samana päivänä syyskuun alussa eli syyskuussa ei kukaan tule saamaan lomaa, hyväksytyt lomat saa toki pitää. Itseni irtisanon ensi maanantaina (hui) ja kaksi sitten 3.8. antaen tasan 4 viikon irtisanomisajan.
Kuva länsirannikoltamme, Achill saaret.
maanantai 20. heinäkuuta 2009
4+1+2+5+5+5 jäljellä
(editoin otsikon, koska viimeiset viikot teen toki 5 päiväistä en 3 päiväistä viikkoa)
Laitoin saman otsikon naamakirjaan. Ensi viikon maanantaina paljastan siellä yhtälön, täällä se jo on paljastettu. Eli nuo ovat työpäivien lukumäärät seuraavien 6 viikon aikana.
Ensin pikku-oma-loma kotona, eli perjantai-aamuna vien Prinsessan ja Koon lentokentälle neljän aikaan (koneensa Ranskaan lähtee kuudelta). Vilkutusten jälkeen ajelen lomapäivän viettoon kotiin. Olen oppinut edellisestä kotilomastani pääsiäisenä sen, että ei ole mitään listoja tekemättömistä töistä, en ole kutsunut ketään yökylään. Aion mennä ja tehdä siten miltä tuntuu.
Tiistaina sitten yksin Suomeen, viikonloppu menee ystävieni hääilossa Porvoon saaristossa, mutta muuten ei jälleen mitään suunniteltua. Vanhempani ovat todennäköisesti vielä mökillään tiistaina kun tulen ja lähtevät "anoppien ja appien" vuotuiselle kesäretkelle lauantaina ennen kuin palaan häistä. He ovat tehneet näitä reissuja siskoni miehen vanhempien kanssa säännöllisesti vuosien ajan. Tämän vuoden retki kohdistuu Visby'hyn 'seen 'yyn (ei avistustakaan miten taipuu...) yritänpä uudelleen: Tämän vuoden retkikohteensa on Visby. ;o)
Olen ollut erossa Prinsessasta usein, mutta 12 päivää on pisin aika. Hänellä sellainen äiti-äiti-äiti kausi, että voi tehdä hyvää meille molemmille.
Nyt suihkuun ja viikko voi alkaa.
Tässä vietän 4 x 6 tuntia tällä viikolla:
Laitoin saman otsikon naamakirjaan. Ensi viikon maanantaina paljastan siellä yhtälön, täällä se jo on paljastettu. Eli nuo ovat työpäivien lukumäärät seuraavien 6 viikon aikana.
Ensin pikku-oma-loma kotona, eli perjantai-aamuna vien Prinsessan ja Koon lentokentälle neljän aikaan (koneensa Ranskaan lähtee kuudelta). Vilkutusten jälkeen ajelen lomapäivän viettoon kotiin. Olen oppinut edellisestä kotilomastani pääsiäisenä sen, että ei ole mitään listoja tekemättömistä töistä, en ole kutsunut ketään yökylään. Aion mennä ja tehdä siten miltä tuntuu.
Tiistaina sitten yksin Suomeen, viikonloppu menee ystävieni hääilossa Porvoon saaristossa, mutta muuten ei jälleen mitään suunniteltua. Vanhempani ovat todennäköisesti vielä mökillään tiistaina kun tulen ja lähtevät "anoppien ja appien" vuotuiselle kesäretkelle lauantaina ennen kuin palaan häistä. He ovat tehneet näitä reissuja siskoni miehen vanhempien kanssa säännöllisesti vuosien ajan. Tämän vuoden retki kohdistuu Visby'hyn 'seen 'yyn (ei avistustakaan miten taipuu...) yritänpä uudelleen: Tämän vuoden retkikohteensa on Visby. ;o)
Olen ollut erossa Prinsessasta usein, mutta 12 päivää on pisin aika. Hänellä sellainen äiti-äiti-äiti kausi, että voi tehdä hyvää meille molemmille.
Nyt suihkuun ja viikko voi alkaa.
Tässä vietän 4 x 6 tuntia tällä viikolla:
perjantai 17. heinäkuuta 2009
Perjantai-ilta - meinasin purnata
Odotin perjantaita. Odotin ja odotin. Viikko tuntui ehkä pisimmältä ikinä. En pystynyt kunnolla edes päivittämään tätä blogia, kun ei oikein tullut mieleen positiivisia asioita. En silti halua muuttaa päätöstäni, että tänne vain niitä kivoja juttuja. Mietin kyllä jo uuden "purnaan, paasaan ja vaikerran" blogin perustamista... mutta kun ne negatiiviset asiat muistaa muutenkin.
Nyt sitten kaivan niitä ilon pisaroita, jos en muualta niin lähipiiristäni
+ kahdeksankymmpiset vanhempani ovat hankkineet upo-uuden auton hyvin toimivan (tosin yli 10 vuotiaan) autonsa tilalle. Pääasiallisin syy tietojeni mukaan ilmastoinnin puute vanhassa autossa. Joutuvat tosin odottamaan autoa syyskuuhun asti, kun haluamaansa väriä-mallia tms. ei ollut maassa
+ täällä on ollut tosi mukavan kesäisiä iltapäiviä, kaikista sääennustuksista huolimatta
+ jouduin tänään liikennekaaoksen joukkoon sivutieltä päätielle, näin tilanteen etukäteen ja jo kiukkusin mielessäni miten ikinä pääsen liikenteen joukkoon: kun pääsin risteykseen asti ENSIMMÄINEN päätiellä oleva autoilija päästi mut edelleen!
+ hyvä ystäväni on ryhtynyt miettimään isoa muutosta elämässään ja siitä voi koitua mullekin kaikkea kivaa
+ löysin alennuksesta "meidän" viiniä, jota tarjosin Koolle kun hän oli ensimmäistä kertaa luonani syömässä. En silloin uskaltanut ostaa ranskalaiselle ranskalaista vaan ostin silloista italialaista suosikkiani, josta sitten tuli "meidän" viini.
+ samasta kaupasta löysin tuoreen kokonaisen lohen edulliseen hintaan, savustuspussissa uunin NAM!
+ sain kaksi kiitos-sähköpostia asiakkailta
+ vihdoin ON perjantai-ilta ja käperryn kohta Koon kainaloon sohvalle ja tiedän että ruikuttamalla kanava vaihtuu ja katsomme jotain yltiöromskua Top Gearin sijaan
IHANAA VIIKONLOPPUA!
Nyt sitten kaivan niitä ilon pisaroita, jos en muualta niin lähipiiristäni
+ kahdeksankymmpiset vanhempani ovat hankkineet upo-uuden auton hyvin toimivan (tosin yli 10 vuotiaan) autonsa tilalle. Pääasiallisin syy tietojeni mukaan ilmastoinnin puute vanhassa autossa. Joutuvat tosin odottamaan autoa syyskuuhun asti, kun haluamaansa väriä-mallia tms. ei ollut maassa
+ täällä on ollut tosi mukavan kesäisiä iltapäiviä, kaikista sääennustuksista huolimatta
+ jouduin tänään liikennekaaoksen joukkoon sivutieltä päätielle, näin tilanteen etukäteen ja jo kiukkusin mielessäni miten ikinä pääsen liikenteen joukkoon: kun pääsin risteykseen asti ENSIMMÄINEN päätiellä oleva autoilija päästi mut edelleen!
+ hyvä ystäväni on ryhtynyt miettimään isoa muutosta elämässään ja siitä voi koitua mullekin kaikkea kivaa
+ löysin alennuksesta "meidän" viiniä, jota tarjosin Koolle kun hän oli ensimmäistä kertaa luonani syömässä. En silloin uskaltanut ostaa ranskalaiselle ranskalaista vaan ostin silloista italialaista suosikkiani, josta sitten tuli "meidän" viini.
+ samasta kaupasta löysin tuoreen kokonaisen lohen edulliseen hintaan, savustuspussissa uunin NAM!
+ sain kaksi kiitos-sähköpostia asiakkailta
+ vihdoin ON perjantai-ilta ja käperryn kohta Koon kainaloon sohvalle ja tiedän että ruikuttamalla kanava vaihtuu ja katsomme jotain yltiöromskua Top Gearin sijaan
IHANAA VIIKONLOPPUA!
torstai 16. heinäkuuta 2009
Miehet
Pitkään olen tätä aihetta päässäni miettinyt ja pohtinut miten pysyisin positiivisena tästä aiheesta, joten ehkä sitten huumorin kautta omien esimerkkieni kautta.
Sen ehkä monet myöntävät että miehet eivät näe / koe / huomaa/tee asioita samalla tavoin kuin naiset.
Pesen ja silitän pyykkimme alakerrassa, mutta vaate- ja liinavaatekaapit ovat yläkerrassa. Yleensä viikkaan vaatteet pyykkikoriin ylös viemistä varten. Kannan korin ylös viimeistään kun tarvitsen sieltä jotain, siis koko korin. Mies hakee korista yhden parin sukkia ennen suihkua, menee sukkaparin kanssa ylös ja jättää korin alas.
Olemme lähdössä ovesta ulos koko perhe. Olen Prinsessan kanssa jo autossa odottamassa, menen takaisin sisälle katsomaan mikä kestää: Mies vaihtaa paristoa telkkarin kaukosäätimeen.
Mies ilmoittaa, että hän voi imuroida alakerran. Tarkoittaa keskilattiat, ei tarkoita esim. lattialla lojuvien lelujen alta. Leluja ei voi korjata ennen imurointia kun ”Prinsessalla on leikki kesken”. Ei tarkoita myöskään alakerran ”utility” huonetta eikä portaita.
Odotan Miestä kotiin ja hän on luvannut tulla tiettyyn aikaan tai ilmoittaa milloin haen junalta. Ilta venyy ja junat menevät. Vihdoin tulee ilmoitus, että tulee junalta taksilla. Ei tarvinnut ilmoittaa koska ei tarvinnut multa kyytiä.
Miehellä on vapaapäivä ja itselläni työpäivä. Kerron mihin aikaan tulen kotiin ja etten syö lounasta töissä, joten on kiva jos olisi jotain ruokaa kotiin tullessani. Tulen kotiin, joka kaaoksessa ja hella hohkaa kylmyyttä: ”I took care of our daughter” mitenköhän mä pystyn imuroimaan, tiskaamaan, tekemään ruokaa samalla kun ”pidän” huolta 4,5 vuotiaastamme?
Olen laittanut pyykkikoneen pyörimään ja kun muutaman tunnin kuluttua muistan asian ja lähden tyhjentämään konetta, Mies on huomannut että kone on lopettanut pesemisen ja avannut luukun. Mutta ei ole tullut mieleenkään tyhjentää sitä, tai edes mainita että pyykki on valmis ripustettavaksi.
Kun olemme käyneet kaupassa ja ostaneet jotain kylppäreihin tarvittavaa, joka ”kuuluu” yläkertaan niin usein kasseja tyhjentäessäni laitan yläkertaan menevät tavarat portaisiin ajatuksella että kuka ensimmäisenä menee yläkertaan vie ne mennessään. Mies voi ohittaa tavarat useaan otteeseen näkemättä niitä, ellen erikseen kehoita olla loikkaamatta niiden yli vaan ottaa ne mukaansa.
Mutta joka tapauksessa rakastan ihanaa Kootani sydämeni pohjasta ja hän on ihan oikeasti auttavainen ja huomaavainen. Mutta myös MIES.
Olkoon torstainne jälleen toivoa täynnä!
Sen ehkä monet myöntävät että miehet eivät näe / koe / huomaa/tee asioita samalla tavoin kuin naiset.
Pesen ja silitän pyykkimme alakerrassa, mutta vaate- ja liinavaatekaapit ovat yläkerrassa. Yleensä viikkaan vaatteet pyykkikoriin ylös viemistä varten. Kannan korin ylös viimeistään kun tarvitsen sieltä jotain, siis koko korin. Mies hakee korista yhden parin sukkia ennen suihkua, menee sukkaparin kanssa ylös ja jättää korin alas.
Olemme lähdössä ovesta ulos koko perhe. Olen Prinsessan kanssa jo autossa odottamassa, menen takaisin sisälle katsomaan mikä kestää: Mies vaihtaa paristoa telkkarin kaukosäätimeen.
Mies ilmoittaa, että hän voi imuroida alakerran. Tarkoittaa keskilattiat, ei tarkoita esim. lattialla lojuvien lelujen alta. Leluja ei voi korjata ennen imurointia kun ”Prinsessalla on leikki kesken”. Ei tarkoita myöskään alakerran ”utility” huonetta eikä portaita.
Odotan Miestä kotiin ja hän on luvannut tulla tiettyyn aikaan tai ilmoittaa milloin haen junalta. Ilta venyy ja junat menevät. Vihdoin tulee ilmoitus, että tulee junalta taksilla. Ei tarvinnut ilmoittaa koska ei tarvinnut multa kyytiä.
Miehellä on vapaapäivä ja itselläni työpäivä. Kerron mihin aikaan tulen kotiin ja etten syö lounasta töissä, joten on kiva jos olisi jotain ruokaa kotiin tullessani. Tulen kotiin, joka kaaoksessa ja hella hohkaa kylmyyttä: ”I took care of our daughter” mitenköhän mä pystyn imuroimaan, tiskaamaan, tekemään ruokaa samalla kun ”pidän” huolta 4,5 vuotiaastamme?
Olen laittanut pyykkikoneen pyörimään ja kun muutaman tunnin kuluttua muistan asian ja lähden tyhjentämään konetta, Mies on huomannut että kone on lopettanut pesemisen ja avannut luukun. Mutta ei ole tullut mieleenkään tyhjentää sitä, tai edes mainita että pyykki on valmis ripustettavaksi.
Kun olemme käyneet kaupassa ja ostaneet jotain kylppäreihin tarvittavaa, joka ”kuuluu” yläkertaan niin usein kasseja tyhjentäessäni laitan yläkertaan menevät tavarat portaisiin ajatuksella että kuka ensimmäisenä menee yläkertaan vie ne mennessään. Mies voi ohittaa tavarat useaan otteeseen näkemättä niitä, ellen erikseen kehoita olla loikkaamatta niiden yli vaan ottaa ne mukaansa.
Mutta joka tapauksessa rakastan ihanaa Kootani sydämeni pohjasta ja hän on ihan oikeasti auttavainen ja huomaavainen. Mutta myös MIES.
Olkoon torstainne jälleen toivoa täynnä!
keskiviikko 15. heinäkuuta 2009
Ihmeellinen tiistai
Tiistait ei ole mun päiviä yleensä lainkaan, olen tainnut tästä ennenkin kirjoittaa. Kun meille tarjottiin mahdollisuutta ottaa palkatonta vapaata niin ensimmäisenä tuli mieleen, että otan loppuvuoden tiistait vapaaksi.
Kun heräsin (ja nousin) eilen aamulla kolmen aikoihin pää tukossa ja selvä kesäflunssa aluillaan vain mietin että miten selviän päivästä. Mietin myös, että flunssaa ei mulla olekaan vähään aikaan ollut. Nappasin tukkoisuutta helpottavaa lupaavan pillerin naamaan, lueskelin dekkaria ja pyörin blogistaniassa. Viiteen mennessä tuntui jo paremmalta ja torkahdin tunniksi ja suihkun jälkeen olin töihinlähtökunnossa.
Töissä oli tavanomaista kunnes puolta tuntia ennen töihin lähtöäni pomoni tuli ja sanoi, että haluaa keskustella kanssani! Auts. Tätä se tiistai tiesi, ajattelin. Hän olikin sitten yhtäkkiä päättänyt pitää kanssani 1:1 (one to one, esimies-alais) keskustelun yli puolen vuoden tauon jälkeen. Näiden palavereiden pitäisi tapahtua kuukausittain, niiden ajankohdasta pitäisi sopia etukäteen jne. mutta tämä nyt on hänen tyylinsä. Siltä istumalta ylös ja hänen peräänsä taukotilaan.
Hänellä oli oikein paperit tuloksistani printattuna ja sain ylistystä kesäkuun tuloksista, bonustakin tulee liki 350 euroa (bonus perustuu tuottavuuteen ja laatuun) ja tämä kuukin näytti tähän mennessä hyvältä. Joten uusi henk.koht. tavoite tälle kuulle ylemmäksi, eihän sitä bonusta niin "helpolla" voi antaa. Kysyi myös voinnistani, mutten todella halunnut kolleegoiden ympäröimänä taukotilassa antaa sen suurempaa selvitystä. Sanoin vain, että kun muistan aamulääkkeet niin selviän ;o) hän halusi kuitenkin varata mulle ajan työterveydenhoitajalta.
Kun parannettavaakin pitää etsiä niin mun pitää antaa tiimin aamupalavereissa parannusehdotukset positiivisemmin. Selvä: sen sijaan, että tänään sanon "huomasin, että meiltä puuttuu kaavio tästä asiasta, joten tallensin ehdotuksen hyväksyttäväksi" sanonkin että "huomasin ilokseni että voin auttaa tiimiä ja sinua tallentamalla ehdotuksen tästä hyväksyttäväksi".
Pomppien siis keskiviikkoon
Edittiä: Lisää tiistain ihmeitä oli, että sain perjantain 24-7 palkattomaksi vapaaksi. Vien nimittäin neljäksi aamulla Koon ja Prinsessan lentokentälle ja siihen aikaan ei vielä viitsi työpaikalle mennä (työpaikkani siis lentokentän läheisyydessä) joten olisin sitten taas seitsemän jälkeen joutunut ajamaan takaisin samaa reittiä. Nyt onkin taas oma 4 päivän loma kotona ja sitten vielä viikko Suomessa
Kun heräsin (ja nousin) eilen aamulla kolmen aikoihin pää tukossa ja selvä kesäflunssa aluillaan vain mietin että miten selviän päivästä. Mietin myös, että flunssaa ei mulla olekaan vähään aikaan ollut. Nappasin tukkoisuutta helpottavaa lupaavan pillerin naamaan, lueskelin dekkaria ja pyörin blogistaniassa. Viiteen mennessä tuntui jo paremmalta ja torkahdin tunniksi ja suihkun jälkeen olin töihinlähtökunnossa.
Töissä oli tavanomaista kunnes puolta tuntia ennen töihin lähtöäni pomoni tuli ja sanoi, että haluaa keskustella kanssani! Auts. Tätä se tiistai tiesi, ajattelin. Hän olikin sitten yhtäkkiä päättänyt pitää kanssani 1:1 (one to one, esimies-alais) keskustelun yli puolen vuoden tauon jälkeen. Näiden palavereiden pitäisi tapahtua kuukausittain, niiden ajankohdasta pitäisi sopia etukäteen jne. mutta tämä nyt on hänen tyylinsä. Siltä istumalta ylös ja hänen peräänsä taukotilaan.
Hänellä oli oikein paperit tuloksistani printattuna ja sain ylistystä kesäkuun tuloksista, bonustakin tulee liki 350 euroa (bonus perustuu tuottavuuteen ja laatuun) ja tämä kuukin näytti tähän mennessä hyvältä. Joten uusi henk.koht. tavoite tälle kuulle ylemmäksi, eihän sitä bonusta niin "helpolla" voi antaa. Kysyi myös voinnistani, mutten todella halunnut kolleegoiden ympäröimänä taukotilassa antaa sen suurempaa selvitystä. Sanoin vain, että kun muistan aamulääkkeet niin selviän ;o) hän halusi kuitenkin varata mulle ajan työterveydenhoitajalta.
Kun parannettavaakin pitää etsiä niin mun pitää antaa tiimin aamupalavereissa parannusehdotukset positiivisemmin. Selvä: sen sijaan, että tänään sanon "huomasin, että meiltä puuttuu kaavio tästä asiasta, joten tallensin ehdotuksen hyväksyttäväksi" sanonkin että "huomasin ilokseni että voin auttaa tiimiä ja sinua tallentamalla ehdotuksen tästä hyväksyttäväksi".
Pomppien siis keskiviikkoon
Edittiä: Lisää tiistain ihmeitä oli, että sain perjantain 24-7 palkattomaksi vapaaksi. Vien nimittäin neljäksi aamulla Koon ja Prinsessan lentokentälle ja siihen aikaan ei vielä viitsi työpaikalle mennä (työpaikkani siis lentokentän läheisyydessä) joten olisin sitten taas seitsemän jälkeen joutunut ajamaan takaisin samaa reittiä. Nyt onkin taas oma 4 päivän loma kotona ja sitten vielä viikko Suomessa
maanantai 13. heinäkuuta 2009
Pohdintaa irtisanoutumisesta
2 viikon kuluttua maanantaina on se työaamu kun irtisanoudun nykyisestä työpaikastani. Haluaisin antaa pidemmän irtisanomisajan kun on pakko, mutta tiedän ex-työkavereitteni kokemuksesta että viimeiset viikot tulevat olemaan aikamoista ... (miten kirjoitetaan positiivisesti "aikamoista helvettiä"), joten säästän itseäni.
Mitä olen kuullut ympäriltäni niin meitä on 3 lähdössä samana päivänä, yksi äiti samassa tilanteessa kuin minä koulujärjestelyiden suhteen ja yksi kolleega samassa burn out tilassa kuin minä ja voi aloittaa syyskuun alussa sisarensa yrityksessä. Huomaisikohan joku jo henkilöstöhallinnossa, että tiimissämme joku mättää kun meidän kolmen jälkeen yli puolet tiimistä lähtenyt toukokuun jälkeen? Itse lähden sikäli hyvällä omallatunnolla, että olen yrittänyt saada tilannetta paranemaan keskustelemalla pomon itsensä, pomon pomon, henkilöstöhallinnon ja työterveyden kanssa. Mutta tilanne ei ole muuttunut miksikään, aina vaan hullummaksi menee.
Annan itseasiassa 5 viikon irtisanomisajan sillä lähden tiistaina irtisanomiseni jälkeen viikon lomalle, jonka kyllä joudun maksamaan takaisin kun lomapäivät eivät riittäisi, mutta lennon varattu ja ystävien häät odottavat Suomessa.
Prinsessan hoitopaikkaan vahvistan tänään, että emme tarvitse iltapäivähoitopaikkaa syyskuun alusta lähtien. Haluan antaa pidemmän kuin pyydetyn 2 viikon irtisanomisajan niin saa joku iloisen tiedon jo nyt, kun mahtuukin jonosta iltapäiväryhmään.
Mitä olen kuullut ympäriltäni niin meitä on 3 lähdössä samana päivänä, yksi äiti samassa tilanteessa kuin minä koulujärjestelyiden suhteen ja yksi kolleega samassa burn out tilassa kuin minä ja voi aloittaa syyskuun alussa sisarensa yrityksessä. Huomaisikohan joku jo henkilöstöhallinnossa, että tiimissämme joku mättää kun meidän kolmen jälkeen yli puolet tiimistä lähtenyt toukokuun jälkeen? Itse lähden sikäli hyvällä omallatunnolla, että olen yrittänyt saada tilannetta paranemaan keskustelemalla pomon itsensä, pomon pomon, henkilöstöhallinnon ja työterveyden kanssa. Mutta tilanne ei ole muuttunut miksikään, aina vaan hullummaksi menee.
Annan itseasiassa 5 viikon irtisanomisajan sillä lähden tiistaina irtisanomiseni jälkeen viikon lomalle, jonka kyllä joudun maksamaan takaisin kun lomapäivät eivät riittäisi, mutta lennon varattu ja ystävien häät odottavat Suomessa.
Prinsessan hoitopaikkaan vahvistan tänään, että emme tarvitse iltapäivähoitopaikkaa syyskuun alusta lähtien. Haluan antaa pidemmän kuin pyydetyn 2 viikon irtisanomisajan niin saa joku iloisen tiedon jo nyt, kun mahtuukin jonosta iltapäiväryhmään.
sunnuntai 12. heinäkuuta 2009
Joulukuusi, ruusu ja uuniperuna
Eilen sateen hetkeksi tauottua kävin ihmettelemässä pihalla salaatteja ja muita. Joulukuusestamme olen kirjoitellut ennenkin, mutta nyt "hän" vihdoin on päättänyt että kasvetaanpa myös ylöspäin:
Vähän myös kitkin rikkaruohoja ja leikkelin pois kukintansa lopettaneita kukintoja. Tämä ruusu oli alkujaan melkein aniliinin punainen nyt hento vaaleanpunainen:
Eilen käytiin pubilounaalla. Olen tottunut jo siihen, että lasagnen lisukkeeksi tulee chips eli ranskanperunat, tämän chili-beef täytteisen uuniperunan yksi lisuke hämmästytti:
Perunamuussia!
(koskakohan opin ottamaan mukaan uuden kamerani, nämä jälleen kännykällä otettuja)
Vähän myös kitkin rikkaruohoja ja leikkelin pois kukintansa lopettaneita kukintoja. Tämä ruusu oli alkujaan melkein aniliinin punainen nyt hento vaaleanpunainen:
Eilen käytiin pubilounaalla. Olen tottunut jo siihen, että lasagnen lisukkeeksi tulee chips eli ranskanperunat, tämän chili-beef täytteisen uuniperunan yksi lisuke hämmästytti:
Perunamuussia!
(koskakohan opin ottamaan mukaan uuden kamerani, nämä jälleen kännykällä otettuja)
lauantai 11. heinäkuuta 2009
Sadepäivän puuhastelua
On rauhallista, pesukone hyrisee taustalla kotoisasti. Vein Koon junalle aikaisin aamulla ja iltapäivällä lupasin hakea, houkuttimena shoppailua pikkukaupoissamme paluumatkalla. Kun lomalla sain kierrellä ostoskeskuksia on kiva välillä kulkea oman kylän pääkatua, katsella näyteikkunoita ja piipahtaa sisälle jos siltä tuntuu. On myös mukava ostaa lihat lihakaupasta ja kalat kalakaupasta, vaikka lihakauppojen haju saa mut nyrpistämään nenääni.Ei viitsitty Prinsessan kanssa kastella itseämme, joten kaivoimme pensselit ja kynät esille ja ryhdyimme taiteilemaan. Huomasin vain että akvarellipaperit on loppu, mutta hyvin tuo näyttää sujuvan tavallisellekin piirustuspaperille.
Laiskuuttani en hakenut kameraa vaan räpsäsin tilannekuvat kännykällä.
perjantai 10. heinäkuuta 2009
Mitä positiivista tästä päivästä...
- oli perjantai aamu
- löysin bensa-aseman, jolla bensa 115,99 eikä 118,99
- oli varaa tankata
- olin ajoissa töissä
- oli yhä perjantai-aamu
- ja sitten perjantai-iltapäivä ja sain lähteä töistä
- ei ollut ruuhkaa (no harvoin 14:30 motarilla)
- löysin vihdoin Aldista ruokaostoksilla leikkistetoskoopin jonka mukana ei tarvinnut ostaa muuta tilpehööriä (Prinsessan pitkäaikainen toive)
- löysin hyvänmakuisia (arvalla tosin ostin, ei ollut maistiaisia) jäätelötötterön vohveliosia että saa kotona tehdä jäätelötötteröitä
- on yhä perjantai
- kohta tulee Koo kotiin
- sitten tulee tod. näk. pizzaman
- painajaisen omainen uni siskon kälyn seurustelusta Michael Jacksonin kanssa mun sydänystävän mökillä mun hilluessa yläosattomissa alkaa väistyä ...
- on yhä vieläkin perjantai-ilta mikä tarkoittaa että kaksi täyttä ei-tarvitse-mennä-tänään-töihin aamua edessä
IHANAA VIIKONLOPPUA KAIKILLE!!!!
- löysin bensa-aseman, jolla bensa 115,99 eikä 118,99
- oli varaa tankata
- olin ajoissa töissä
- oli yhä perjantai-aamu
- ja sitten perjantai-iltapäivä ja sain lähteä töistä
- ei ollut ruuhkaa (no harvoin 14:30 motarilla)
- löysin vihdoin Aldista ruokaostoksilla leikkistetoskoopin jonka mukana ei tarvinnut ostaa muuta tilpehööriä (Prinsessan pitkäaikainen toive)
- löysin hyvänmakuisia (arvalla tosin ostin, ei ollut maistiaisia) jäätelötötterön vohveliosia että saa kotona tehdä jäätelötötteröitä
- on yhä perjantai
- kohta tulee Koo kotiin
- sitten tulee tod. näk. pizzaman
- painajaisen omainen uni siskon kälyn seurustelusta Michael Jacksonin kanssa mun sydänystävän mökillä mun hilluessa yläosattomissa alkaa väistyä ...
- on yhä vieläkin perjantai-ilta mikä tarkoittaa että kaksi täyttä ei-tarvitse-mennä-tänään-töihin aamua edessä
IHANAA VIIKONLOPPUA KAIKILLE!!!!
torstai 9. heinäkuuta 2009
Hyväntekeväisyyttä
Lottoatteko?Sorry, this isn’t a winning selection for the current draw, or the previous 2 draws.
Remember, every time you play you contribute to Good Causes.
Mielekäs tapa tehdä hyväntekeväisyyttä ja jonain päivänä hyötyä itsekin.
tiistai 7. heinäkuuta 2009
My (her) Irish Words
Ei tarvitse ihan nollasta Prinsessan aloittaa iirin kielen opiskelua syyskuussa. Hän ei osaa vielä lukea, mutta "kuulustelin" eilen tämän vihkon 24 sanaa ja yhdessä sanassa ainoastaan takerteli. Väritystehtävien avulla on oppinut!
1961 - hyvää vuosikertaa
Sunnuntain / maanantain vastaisena yönä en saanut nukuttua joten laitoin tähän päivään liittyviä ajatuksiani paperille:
Uuden urani tietääkeseni lähisuvun ensimmäisenä ja ainoana kotiäitinä aloitan 1/9/2009. Uskon, että uudessa ammatissani voin hyödyntää liki kaikkea 30-vuoden työkokemusta ja koulutustani tieliikennelaista työpaikkaturvallisuuteen.
Vietän päivän kytkettynä 24h verenpainemittariin, josta vapaudun töiden jälkeen. Tästä tulkoon kuitenkin tiistaiksi hyvä päivä.
Aurinko kanssanne!
Uuden urani tietääkeseni lähisuvun ensimmäisenä ja ainoana kotiäitinä aloitan 1/9/2009. Uskon, että uudessa ammatissani voin hyödyntää liki kaikkea 30-vuoden työkokemusta ja koulutustani tieliikennelaista työpaikkaturvallisuuteen.
Vietän päivän kytkettynä 24h verenpainemittariin, josta vapaudun töiden jälkeen. Tästä tulkoon kuitenkin tiistaiksi hyvä päivä.
Aurinko kanssanne!
lauantai 4. heinäkuuta 2009
Taustaa uuden työn hyväksymiselle
Prinsessa aloittaa koulun 1.9.2009 kello 08:50. Ensimmäiset kaksi viikkoa koulu päättyy ennen lounasta 12:00 ja sen jälkeen 13:30. Koulu sijaitsee ihanteellisesti kotimme viererssä = koulun portille minuutin kävelymatka.
Jotta voisin pysyä nykyisessä työpaikassa tarvitsisimme hoidon 07:30:stä koulun alkuun ja koulun jälkeen 15:30 - 16:00 asti. Vaikka pystyisin muuttamaan työaikani 10 - 16 niin silti tarvitsisimme iltapäivähoidon 17:00 asti. Nykyinen montessori tarjoaisi aamu- ja iltapäivähoidot 125 euroa / viikko, MUTTA se sijaitsee reilun kilometrin päässä koulusta ja mitään kuljetusta ei ole koululle eikä koululta. Joissain kouluissa on tällainen palvelu, mutta ei Prinsessan koulusta.
Ainoa vaihtoehto olisi sopia taksiyhtiön kanssa 50 - 65 euroa / viikko. Mutten ole tähän järjestelyyn oikein halukas sen myötä tulevien riskien vuoksi. Mitä jos taksi on myöhässä / ei tule? Miten turvallisuus, vaikka lyhyt matka? Ja muita asioita, joita en edes halua ajatella.
AuPair olisi tietysti ihanteellinen ratkaisu, mutta se ei oikein ole meidän juttu. Eikä meillä ole ketään lähellä asuavaa kotona olevaa tuttua tai sukulaista, joka voisi kouluun viennin / tuonnin hoitaa.
Uusi työni mahdollistaa sen, että voin itse viedä ja hakea neidin koulusta. Ja onhan se mieletön plussa, että kun koulu noin lähellä niin pääsen tosissaan hyödyntämän sen edun ja olla käyttämättä autoa.
Jotta voisin pysyä nykyisessä työpaikassa tarvitsisimme hoidon 07:30:stä koulun alkuun ja koulun jälkeen 15:30 - 16:00 asti. Vaikka pystyisin muuttamaan työaikani 10 - 16 niin silti tarvitsisimme iltapäivähoidon 17:00 asti. Nykyinen montessori tarjoaisi aamu- ja iltapäivähoidot 125 euroa / viikko, MUTTA se sijaitsee reilun kilometrin päässä koulusta ja mitään kuljetusta ei ole koululle eikä koululta. Joissain kouluissa on tällainen palvelu, mutta ei Prinsessan koulusta.
Ainoa vaihtoehto olisi sopia taksiyhtiön kanssa 50 - 65 euroa / viikko. Mutten ole tähän järjestelyyn oikein halukas sen myötä tulevien riskien vuoksi. Mitä jos taksi on myöhässä / ei tule? Miten turvallisuus, vaikka lyhyt matka? Ja muita asioita, joita en edes halua ajatella.
AuPair olisi tietysti ihanteellinen ratkaisu, mutta se ei oikein ole meidän juttu. Eikä meillä ole ketään lähellä asuavaa kotona olevaa tuttua tai sukulaista, joka voisi kouluun viennin / tuonnin hoitaa.
Uusi työni mahdollistaa sen, että voin itse viedä ja hakea neidin koulusta. Ja onhan se mieletön plussa, että kun koulu noin lähellä niin pääsen tosissaan hyödyntämän sen edun ja olla käyttämättä autoa.
perjantai 3. heinäkuuta 2009
Sain sen: Uusi työ
Sain kuin sainkin toivomani unelmieni työpaikan aiemmin antamillani kriteereillä (max. puoli tuntia työmatkaa suunta ja työaika sopii Prinsessan koulussaolo aikoihin).
Lisäksi tuli muita ennalta odottamattomia etuuksia:
+ 28 lomapäivää 2010 ja tänä vuonnakin viikko.
Lauantaita ei täällä lasketa eli ensi vuonna yli 5 viikkoa ja saan
sovittaa ne mieheni loma-aikoihin
+ autoetu
+ ei rajoitteita hoitaa sairasta lasta kotona
+ lääkäri- ja terveydenhoito etu
+ vapaus suunnitella itse oma työjärjestyksensä
+ rajoittamaton internet yhteys mukaanlukien henk.koht. sähköposti
+ työn tulokset niin itseni kuin myös työnantajan nähtävissä samantien, ei erillistä raportointia
+ vapaus suunnitella työpaikan sisustus haluamakseen
+ ei taukojen minuuttiseurantaa (kunhan hommat hoitaa)
+ ilmainen lounasetu
Työ alkaa 1.9. ja ensimmäinen viikko harjoittelua esimiehen silmän alla ja tositoimiin 7.9.2009
Irtisanon itseni nykyisestä paikastani virallisesti 4 viikkoa ennen uuden työn alkua, uskon että yllätyksenä esimiehelleni.
Olen onnellinen.
ps. saa arvailla ;o)
Lisäksi tuli muita ennalta odottamattomia etuuksia:
+ 28 lomapäivää 2010 ja tänä vuonnakin viikko.
Lauantaita ei täällä lasketa eli ensi vuonna yli 5 viikkoa ja saan
sovittaa ne mieheni loma-aikoihin
+ autoetu
+ ei rajoitteita hoitaa sairasta lasta kotona
+ lääkäri- ja terveydenhoito etu
+ vapaus suunnitella itse oma työjärjestyksensä
+ rajoittamaton internet yhteys mukaanlukien henk.koht. sähköposti
+ työn tulokset niin itseni kuin myös työnantajan nähtävissä samantien, ei erillistä raportointia
+ vapaus suunnitella työpaikan sisustus haluamakseen
+ ei taukojen minuuttiseurantaa (kunhan hommat hoitaa)
+ ilmainen lounasetu
Työ alkaa 1.9. ja ensimmäinen viikko harjoittelua esimiehen silmän alla ja tositoimiin 7.9.2009
Irtisanon itseni nykyisestä paikastani virallisesti 4 viikkoa ennen uuden työn alkua, uskon että yllätyksenä esimiehelleni.
Olen onnellinen.
ps. saa arvailla ;o)
keskiviikko 1. heinäkuuta 2009
Takaisin töissä & postin nopeus
Kaksi työpäivää menneet yllättäen aika pienillä paineilla, mutta töiden jälkeen en ole kyllä jaksanut juuri mitään tehdä ja yöunille menin eilenkin jo yhdeksältä. Tänään tosin ilmakin tosi hiostavan väsyttävä, todella ei-irlantilainen. Aamulla satoi kotoisasti taivaan täydeltä, mutta oli lämmintä.
Ajatus oli iltapäivisin opiskella uuden kameran ominaisuuksia ja yleisestikin digikuvausta, mutta ainakaan kahden ensimmäisen työpäivän jälkeen siihen ei ole ollut energiaa. Kuvissa harjoitelmia lomalta.
Uskomattoman nopeasti tuli myös lähettämämme liki 20 kilon paketti Suomi herkkuja & Prinsessan serkultaan saamia vaatteita + mulle pari kirjaa ja lehtiä (ja salmiakkia). Eivät mahtuneet matkalaukkuihin... Viime torstaina laitettiin paketti matkaan economynä (luvattiin n. 2 viikossa perille) ja eilen hain postista. Economystä huolimatta postipoika oli yrittänyt toimittaa kotiovelle, mutta olimme molemmat töissä siihen aikaan.
Iltaa piristi aivan hulppean ihana soitto MaaMaalta ja hanilta.
Ajatus oli iltapäivisin opiskella uuden kameran ominaisuuksia ja yleisestikin digikuvausta, mutta ainakaan kahden ensimmäisen työpäivän jälkeen siihen ei ole ollut energiaa. Kuvissa harjoitelmia lomalta.
Uskomattoman nopeasti tuli myös lähettämämme liki 20 kilon paketti Suomi herkkuja & Prinsessan serkultaan saamia vaatteita + mulle pari kirjaa ja lehtiä (ja salmiakkia). Eivät mahtuneet matkalaukkuihin... Viime torstaina laitettiin paketti matkaan economynä (luvattiin n. 2 viikossa perille) ja eilen hain postista. Economystä huolimatta postipoika oli yrittänyt toimittaa kotiovelle, mutta olimme molemmat töissä siihen aikaan.
Iltaa piristi aivan hulppean ihana soitto MaaMaalta ja hanilta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)