En taaskaan ymmärrä, että tuosta syyskuun postauksestani on kohta 2 kuukautta, koska niin usein olen blogiani ja blogiystäviäni ajatellut.
Kävimme koko perhe Marokossa sukuloimassa viikon verran lokakuussa ja ajattelin sen voimauttavan sen verran että jaksaisin ensin kahden viikon joulutaukoon (alkaa 18.12.) ja sitten vielä työsopimuksen loppuun (26.2.). Mutta 1,5 viikkoa töihinpaluun jälkeen loppui voimat sen verran että ymmärsin soittaa ja kysyä aikaa lääkärille. Onni oli mukana ja sain peruutusajan samana iltapäivänä omalle, yli 10 vuotta mua hoitaneelle lääkärille. Kuunteli hetken ja sanoi, että olet varmaan jo koittanut kaikki mahdolliset itsehoitojutut meditaatioista kirjallisuuteen, puhalsi pilliin ja määräsi suoraan kuukauden sairasloman. Antoi lääkkeet mieleen ja unensaamiseen. Puolitoista vuotta lääkkeittä onkin jo mennyt sittä kun omatoimisesti ne lopetin kesällä 2014.
Joten nyt olisi aikaa myös blogata. Toivottavasti tällä kertaa palaan ihan oikeasti, vaikka syy ei se mieluisin vaihtoehto olekaan. Oli mikä oli niin olen ajatellut töihin palaavani 7.12. kun sairis loppuu sillä sitten on työtä vain 9 päivää ja alkaa tuo joululoma, sitten uudenvuoden jälkeen yritän sopimuksen loppuun, mutta olen luvannut olla itselleni lempeä ja onneksi tiedän lääkärini mua asiassa tukevan jos takaisin sairaslomalle joudun.
Olin ajatellut myös kirjoittavani miltä tuntuu, mutta en nyt vaan jaksa - saattaa olla, että myöhemmin tänään tai sitten joskus
Kävimme koko perhe Marokossa sukuloimassa viikon verran lokakuussa ja ajattelin sen voimauttavan sen verran että jaksaisin ensin kahden viikon joulutaukoon (alkaa 18.12.) ja sitten vielä työsopimuksen loppuun (26.2.). Mutta 1,5 viikkoa töihinpaluun jälkeen loppui voimat sen verran että ymmärsin soittaa ja kysyä aikaa lääkärille. Onni oli mukana ja sain peruutusajan samana iltapäivänä omalle, yli 10 vuotta mua hoitaneelle lääkärille. Kuunteli hetken ja sanoi, että olet varmaan jo koittanut kaikki mahdolliset itsehoitojutut meditaatioista kirjallisuuteen, puhalsi pilliin ja määräsi suoraan kuukauden sairasloman. Antoi lääkkeet mieleen ja unensaamiseen. Puolitoista vuotta lääkkeittä onkin jo mennyt sittä kun omatoimisesti ne lopetin kesällä 2014.Joten nyt olisi aikaa myös blogata. Toivottavasti tällä kertaa palaan ihan oikeasti, vaikka syy ei se mieluisin vaihtoehto olekaan. Oli mikä oli niin olen ajatellut töihin palaavani 7.12. kun sairis loppuu sillä sitten on työtä vain 9 päivää ja alkaa tuo joululoma, sitten uudenvuoden jälkeen yritän sopimuksen loppuun, mutta olen luvannut olla itselleni lempeä ja onneksi tiedän lääkärini mua asiassa tukevan jos takaisin sairaslomalle joudun.
Olin ajatellut myös kirjoittavani miltä tuntuu, mutta en nyt vaan jaksa - saattaa olla, että myöhemmin tänään tai sitten joskus
