Hotelli satumetsän takana (kuvia lisätty)

Vain 14 minuuttia tavoittelemastamme lähtöajasta pääsimme liikenteeseen ja matkasimmekin suht ruuhkattomia teitä pitkin. Vielä suuri osa maanteitä kulkee kylien läpi ja yhteen sellaiseen jämähdimmekin hetkeksi, mutta aurinko paistoi ja vettä satoi samanaikaisesti joten ihailimme kauniita katulamppuja & pilvien muodostamaa alati muuttuvaa taidenäyttelyä taivaalla.

Aurinko oli laskemassa kun saavuimme hotellialueen portille. Mikä ihana satumetsä! Salaperäisesti valaistuja puunrunkoja ja pensaita, täällä jos missä asuvat keijut ja menninkäiset.

Muu perhe nukkuu ja tunnin verran pyöriskeltyäni otin läppärin esille ja nyt käytän hotellin tarjoamaa nettiyhteyttä ja juon kahvia. Tarkat suunnitelmat vähän auki, mutta illalla on tiedossa jotain supermukavaa.

Onneksi on tullut opeteltua sokkokirjoitus, sillä en tohdi laittaa valoja ja jos käännän läppärin näyttöä siten, että näppäimistö näkyisi niin en näe tekstiä. Nyt lähden googlailemaan askartelu- ja kangaskauppoja lähistöllä.

Kohti etelää!

Takaraja, että kahdelta iltapäivällä lähdettävä välttääksemme Dublinin ruuhkat. Aloitin blogikierrosta, mutta kesken jäi.

Sääkin on etelässä lämpöisempi - näytti +7 astetta kun täällä +1. En silti taida hellemekkoa pakata.

Nautinnollista viikonloppua ihan kaikille, hullutelkaa ja tehkää jotain hassunhauskaa!

Huokauksesta huojennukseen

Kuudelta
En nyt ihan oikeasti jaksaisi tätä lunta yhtään.

Seitsemältä
Päivä alkaa valjeta, lumi pysyy. Hei, tämä on Irlanti ja täällä pitäisi olla kevät ja krookukset

Kahdeksalta
Oikeesti hei.

Puoliltapäivin
Menihän se

Muistikirja bloggausta ja lunta

Taas sitten tuli lunta yöllä, mutta nyt se ei ahdista sillä asteet plussan puolella ja tiedän sulavan päivän aikana pois.

En tehnyt uutta blogikirjoitusta muistikirjastani skannaamistani sivuista, vaan päivitin niillä kaksi viimeisintä kirjoitustani.

Tänään on yksi pakollinen meno eli pakko lähteä tuonne autoilemaan ja toivoa, että muut ajavat yhtä varovaisesti kuin minä. Tiet ovat kyllä sulat jopa täällä sivuteillä, mutta kaistojen välissä loskaa.

Huomenna on harvinainen päivä: Koolla lomaa ja Miriam koulussa. Teen viikkosiivouksen tänään niin huomenna voidaan tehdä jotain kivaa kaksistaan ennen kuin lähdemme ajelemaan etelään.

Kuvan kukkia toivoisi näkevänsä jo puissa ulkona eikä vain silkkikukkina (vilkutukset Susannelle) takan edessä odottamassa parempaa paikkaa

Edit: Painoin julkaise ja huomasin, että tulipa tökstökstöks bloggaus - olkoon. Yritän päästä tänään vilkuttelemaan muihinkin blogeihin muutenkin kuin dashboardin kautta sen lisäksi että siivoan ja pakkaan...

Iltameno (edittiä lopussa)

Itselläni ei ole iltamenoja lainkaan. Koo tulee kotiin niin myöhään, että vaikka jollekin iltakurssille haluaisin niin myöhästyisin joka toinen viikko ja joka toinen viikko ehtisin vasta viimeisille minuuteille.

Tänään kuitenkin olen oman menon itselleni illaksi järjestänyt. Lorna Byrnen kirja "Angels in my hair" teki suuren vaikutuksen ja tänään on mahdollisuus tavata hänet Dublinissa. Menen omalla autolla Dubliniin Miriamin kanssa ja jätän hänet Koolle, jotka tulevat sitten yhdessä bussilla Droghedaan ja Koon autolla kotiin bussiasemalta. Yritin sumplia julkisilla menoa (en pidä Dublinin keskustassa ajamisesta), mutta kikkailut menivät niin vaikeaksi, että päädyin omaan autoon.

En edes muista milloin olen ollut missään yksin arki-iltana, joten ei kai ihme että jännittää.

Edit: Näitä mietin ennen tilaisuuden alkua:




Tilaisuudesta on vaikea kirjoittaa. Tunnelma ja lämpö tilaisuudessa, missä oli 1000 ihmistä (loppuunmyyty), oli sanoinkuvaamaton. Oli paljon äärettömän hyviä kysymyksiä osallistujilta mm. Lornan kannasta katolisen kirkon piirissä tapahtuneisiin hyväksikäyttöihin, suojelusenkeleihin ja paljon muuhun. Pitää hieman pureskella enkä silti tiedä siirränkö niitä ajatuksiani blogiin.

Kaiken tämän tiedän, enkä silti saa aikaiseksi

Tiedän, että jos pudottaisin painoa

• Olisin virkeämpi ja pirteämpi
  
• Energiatasoni olisi huomattavasti parempi
  
• Astmakohtaukset vähenisivät
• Verenpaineeni laskisi
• Masennukseni helpottuisi
• Uniapnea kenties jopa poistuisi

Kaiken kaikkiaan jaksaisin ja voisin paljon paremmin. En ole siis pelkästään "rehevä", "mukavasti pyöreä" tai "isokokoinen" vaan painoindeksini on ylittänyt "sairaaloisen ylipainoisen" rajan.

Olen ollut painonvartijoissa "sata" kertaa sekä ryhmissä että kirjekurssilla. Tiedän ihan tarkalleen mitä ja miten pitäisi syödä ja liikkua, jos joku osaa antaa uuden neuvon hämmästyn suuresti. Tunnen hyvät ja huonot rasvat, vihannesten merkityksen ruokavaliossa, valkoisen vehnän ja pastojen vaarat. Tiedän miten eri ruoka-aineet vaikuttavat keskenään rasvaa polttavasti. Tiedän täsmälleen miltä ruokaympyräni pitäisi näyttää.

Silti en saa itsestäni irti edes sitä, että kiertäisin pidempää kautta Miriamia kouluun viedessä tai hakiessa. Se olisi alku ja tiedän, että se vaikuttaisi parissa päivässä. Useimpina aamuina jopa pukeudun niin, että voisin helposti pienen lenkin tehdä vaikka ilma olisi millainen. Mutta käännynkö silti koulun portilta vasemmalle (koti oikealla)? En!

Hyppäänkö autoon ja ajan meren rantaan kävelylle nauttimaan suuresti rakastamastani merituulesta ja aaltojen kohinasta? En!

Mielikuvissani uusi hyvä kamerani saisi mut kävelyretkille meren tai joen rantaan, edes kaupungille. Aikapulaa en voi syyttää enkä liikuntakyvyttömyyttä. Kun sitten harvoin lähden kävelylle jopa nautin siitä ja pystyn kävelemään pitkiäkin matkoja omaan tahtiini.

Saa huutaa hurraa joka kerta kun täällä on muitakin kuvia kuin mitä saan kodin ikkunasta / ovelta tai autossa istuen otettua.

Ongelmani ei ole sokeri, karkit eikä leivonnaiset. Avattu Fazerin sininen voi mennä päiväysvanhaksi jääkaapissa. Rakastan suolaisia snacksejä / juustoja / makkaroita ja syön liikaa.

Pitää vielä kertoa viimeisin painajaisuneni. Menimme kylään paikkaan jossa emme ole ennen käyneet. Siellä ruokapöydän tuolit olivat sellaiset antiikkiset hentojalkaiset (kustavilaiset?). Kun näin ne, sain aivan hirvittävän paniikkikohtauksen ja vaadin saada tilalle muovisen puutarhatuolin, etten vaan riko mitään tai että ainakin on varaa ostaa uusi tilalle jos romahtaa altani.

Tässä vielä mietteitäni tähän aiheeseen skannattuna muistikirjastani. Tulee itsekin välillä unohdettua, että en ole mitään elämäntapamuutosta luvannut tehdä enkä laihduttamaan ryhtyä. Kirjotin vain siitä, että kaiken tämän tiedän mutta mitään en saa aikaiseksi ;o)






Vielä lopuksi pikkusiskoni kommentti tekstiviestillä kirjoitukseeni. Hän on työnsä puolesta tavannut lukuisia ravintoterapeutteja ja -expertteja. Yksi nuori mies oli hänelle selittänyt: "Syö rennosti. Heti jos alkaa tarkkailemaan syömisiään ja miettii niitä on suhtautuminen "ongelmallista"". KIITOS sisko!

Kaupunkini Drogheda auton ikkunasta

Perjantaina kun olin shoppailemassa juutuin perjantai-iltapäivän ruuhkaan. Olin totaalisesti unohtanut mitä se voi pikkukaupungissani olla, sillä en yli vuoteen ole iltapäiväruuhkassa joutunut ajamaan. Yleensä 10 minuutin matkaan meni 40 minuuttia, joten oli aikaa räpsiä kuvia ikkunasta kännykällä.
Tässä näkyy, että jotain täällä vielä rakennetaankin. Scotch Hall on suurin ostoskeskus, jossa mukava askartelukauppa ja isojen kokojen vaatekauppa
Suurin osa kantakaupungin taloista on tällaisia kaksikerroksisia "town house" tyyppisiä. Ovi kadulta kapeaan eteiseen, josta portaat yläkertaan vasemmalla olohuone ja perällä keittiö josta ovi takapihalle.
Taivas ja pilvet olivat todella upeita, harmitti ettei ollut kunnon kamera mukana.
Tämä pinkkiperuukkinen Irlannin lippua heiluttava motorisoitu mallinukke houkuttelee (?!?) ihmisiä autokorjaamoon
Take Away:n nimi on Mr Chicken and Kebab, mainostavat halal ruokaa
Yhä paljaita puita ja pilvikerrostumia sinistä taivasta vasten
Kohta ylitän Boyne joen, joka oikealla
"Rauhan sillalta" Pilviä, raunioita ja kirkko
Rauhan siltaa yhä ja niitä pilviä. Olisiko noista pitänyt osata ennustaa viime öinen lumisade?

Itku ja hammasten kiristys

Yöllä satanut lunta ja maa sekaisin. Ihan taitaa sentin verran olla. Missä on mun helmikuun krookukset, hyasintit ja narsissit? Missä mun kahvitteluhetket kevätauringossa terassilla?


Sopiiko teille että nollassa oleva lämpötila nousee auringon myötä ja sulattaa kaiken pois?

Siis eihän tämä ole mikään luonnonkatastrofi eikä vaadi ihmishenkiä tai tee ihmisiä kodittomiksi kuten muualla maailmassa järkyttävästi tapahtuu. Mutta pienessä omassa maailmassani aika suuri heljäkatastrofi.

En nyt juuri jaksaisi yhtään lisäpäivää ilman säännöllistä omaa aikaa. Olen tehnyt vain neutraalipäivityksiä blogiinikin, sillä kaikki pienetkin vastoinkäymiset (kuten vaikka tiskiaineen loppuminen) ovat saaneet jättiläisongelman mittakaavat ja kyyneleet silmiini ahdistuksen kera. Mutta koska ihana prinsessaiseni on ollut seurassani 24/7 niin olen ymmärtänyt niellä ja hymyillä. Masennuslääkkeeni vaihdettiin kuukausi sitten ja ensi viikolla on kontrolli. Lääkäri epäili jo antaessaan, että voi olla liian pieni annostus. Terapiaa en edes jaksa ajatella jatkavani vielä.

Omassa rauhassa sisustus & kenkäosastolla

Eilen vein Miriamin koulukaverin luokse leikkimään ja pääsin pitkästä aikaa yhteen lempikaupoistani YKSIN. Ko. kauppa ostaa ja myy eri ketjuilta ja putiikeilta edellisen kauden tuotteita sekä jämäeriä ja sieltä voi löytää merkkituotteita todella edullisestikin. Olen myös löytänyt sieltä Fazerin suklaata ja marmeladia! Eniten aikaa yleensä vietän sisustusosastolla ja "clearance" hyllyriveillä.
Näitä EN ostanut:

En ostanut hienoja vaaleanpunaisia korkokenkiä

En ostanut kamelikynttelikköä, mutta kun näytin kuvan Koolle aloimme tosissaan miettiä että se voisi olla hauska takan edessä. Täytyy mennä katsomaan hinta.

En ostanut näitä lyhtyjä

En myöskään ostanut näitä puutarhaani

Enkä ostanut tätä enkä yhtä toistakaan arkkua.

Mutta sitten tämä joulu-pääsiäis-juhannus-halloween höperö pääsi näille hyllyille.


Näitä en ostanut, mutta tämä posliinipäinen balettikeijupupu pääsi ostoskoriini

Pupun pehmeitä raajoja voi taivuttaa erilaisiin balettiasentoihin ja tästä ihan varmasti tulee prinsessani suosikki. En todella tiedä miten maltan pitää sen piilossa vielä reilun kuukauden.

Leikkitreffit olivat menneet tosi hyvin ja istuin vielä tunnin verran kahvittelemassa äidin kanssa ja oli jälleen tosi mukavaa juttuseuraa. Josko olisin vihdoin löytänyt samanhenkisen äidin naapurustosta?

En suosittele

poistamaan siemeniä ja pilkkomaan chilejä paljain käsin jos on kuluttanut päivän lotraamalla veden ja puhdistusaineiden kanssa ilman hanskoja. Varsinkaan jos käsissä vielä pieniä naarmuja. En myöskään suosittele hieraisemaan silmäkulmaa.

Nimittäin poltti. Kyyneleet silmissä googlasin neuvoja, laitoin statuspäivityksen FB:hen ja kokeilin kaikkea: kädet veden alla vartin, hieroin käsiin sitrunaa, vodkaa (ulkoisesti), jugurttia ja oliiviöljyä. Aina vaan poltti. Lopulta sitruuna alkoi auttaa ja sitten istuin tunnin sormet jugurtin ja maidon sekoituksessa. Ei naurattanut.

Mutta ruoka oli hyvää.

Mustaa ja keltaista - kollaasi haaste

(oikeasti tuo lelukoira ON keltainen ;o)))
Nokia 6700 kännykkäkamera & Photoshop "työkaluina"

Muut kollaasit täällä.

Collage Obsession Challenge #4 Misty

Tämän viikon haaste oli "misty" ja käytin ikkunasta ottamaani sumukuvaa pohjana ja liitin siihen palan tämän viikon annettua kuvaa sekä edellisen viikon kuvaa (toivottavasti sallittua). Tällainen tuli

Used a misty picture taken from my window and part of a picture given this week and previous week (I hope that is allowed).

Koululoman alku ja alkuloma

Perjantai

Mäkkäristä lounaaksi take-away

Lauantai
Joululahjan lunastus ja kahdenkeskistä laatuaikaa Koon kanssa Ikeassa. Paluumatkalla Miriam nukahti autoon vietettyään ihanan päivän Leenan perheen luona. Olimme kaikki (vanhemmat) yllättyneitä miten hyvin olivat 7v & Miriam & 4v POIKA viihtyneet yhdessä. Varsinkin kun 4vee oli ilmoittanut, ettei sitten Miriamin kanssa leiki koska on TYTTÖ. Kannoimme onnellisen lapsen suoraan sänkyyn yöunille eli saimme bonuksena vielä illan kahdenkesken.

Sunnuntai
Ikean kokoamista - ks. edellinen postaus

Maanantai

Lelukauppaassa käyttämässä synttärirahoja

Nyt on sitten yksi barbi lisää ja kolme pissaavaa koiranpentua

Tänään

Olimme tapaamassa ihanista ihaninta suomalais-norjalaista poikavauvaa (3+++ k) ja toki hänen äitiäänkin.

Oma huone

Kun sanoin pikkusiskolleni että saan elämäni ensimmäisen oman huoneen, niin hän muistutti mulla olleen vaikka kuinka monta omaa kotia. En tiedä ymmärtääkö kukaan muu, mutta se ei ole sama.

Tässä ensimmäiset kuvat huoneestani, vaikka kapeassa huoneessa illalla kännykällä on vähän hankala kuvata. Koska huone on todella pieni, joudun nyt järjestellessäni latomaan ensin pöydän täyteen ja eilen vasta mietiskelin mitä ja millä hyllyt täytän. Todennäköisimmin puna-valkoinen teema huoneeseen tulee, mutta en hämmästy jos punaiset laatikot päälystyvätkin vaikka turkoosilla ;o).

Tämä on ollut hyvä projekti ja monta kassillista lähtee eteenpäin hyväntekeväisyykauppaan ja vähintään yhtä monta jätesäkillistä menee roskiin.

Valentine's day

Valentinen päivä sai meille ihan uuden merkityksen viisi vuotta sitten: Miriam saavutti 2 kilon rajapyykin ja saimme hänet vihdoin kotiin sairaalasta.


Täällä 14.2. vietetään yhä rakastavaisten ja rakkauden päivänä. Pojat tuhlaavat viimeiset pennosensa mahtaviin ruusupuskiin (anteeksi: kimppuihin) ja lahjoihin mielitietyilleen. Ravintoloissa liki tuplahinnat kun tarjolla vain erityinen 3-4 lajin erikois-super-special Valentine illallinen. Pöytävaraus on tehtävä todella ajoissa jos haluaa tietyssä ravintolassa kultansa kanssa aterioida. Kun tulin Irlantiin olin aivan hämmennyksissä kun jatkuvasti respasta soitettiin, että olisi taas kukkalähetys sille ja sille tytötlle. Kaupungilla miehet laidasta laitaa kulkivat kukat käsissä ja postikonttorista apteekkiin kaikki oli koristeltu sydämin. 1999 Suomessa ystävänpäiväkin oli vasta saanut alkunsa ja Valentine oli ihan uutta ja outoa.

Meidän suosikkiravintolassa oman keittiön pöydän ääressä on aina paikka kahdelle ja hinnatkaan ei päätä huimaa. Tiedossa luomukanaa uunissa ja sydänpastasalaattia, kuohuvakin varmaan poksahtaa.

Miriam oli tehnyt koulussa Valentine lahjan ja yhdessä teimme koko perheelle kortit. Leikkasimme myös sydämiä nauhaan ja koristelimme kotia.


Täällä myös muistetaan alkuperäistä Valentinea, vaikkakin markkinahumun keskellä varmaan yhä harvempi pari menee tänään rukoilemaan Pyhältä Valentinelta suojelusta ja tukea yhteiselle elämälleen. Pyhä Valentine on julistettu marttyyriksi ja hänen jäämistönsä löytyvät Dublinisaa sijaitsevasta Whitefriar Street'n kirkosta. Pyhäinjäännöslippaassa lukee "This shrine contains the sacred body of Saint Valentinus the Martyr, together with a small vessel tinged with his blood."

Nolottaa tunnustaa, että en itse tuossa kirkossa ole koskaan käynyt vaikka asuin monta vuotta suhteellisen lähellä.

Ihanaa Ystävänpäivää teille ihanille blogiystävilleni ympäri maailmaa!

(tämä tyyny löytyi eilen Ikeasta)

Neljännen kansion neljäs kuva

Ihanasta Kattilan elämää blogista tuli tämä haaste. Olen erittäin epäjärjestelmällisen järjestelmällinen ja kansioita on monessa paikassa joten otin ensimmäisestä paikasta 4. kansion 4. kuvan

Ei ole kauhean iloinen pikkuneiti tässä yöpaidassaan. Äiti taisi käskeä pukemaan kesken tärkeiden piirustustehtävien.

Värikollaasi haaste - mustaa ja vihreää

Tämän tein heti viikon alussa Photoshopilla kahdesta pihalla otetusta kännykkäkuvasta, mutta sitten aloin väsätä "manuualisesti" leikkaa-liimaa-askartele tyylillä toista, josta ei valmista näy. Laitan tämän kuitenkin nyt ennen kuin haasteaika loppuu ja lisään sen toisen sitten ennen kesää kun tulee valmiiksi.


Muiden ihanat kollaasit täällä.

Eilisiä kuvia ikkunasta

Ensimmäisenä aamulla ihastelin ikkunasta upeaa aamuruskoa ja sumun seasta valkenevaa päivää. Päivästä tulikin upean aurinkoinen kirpakka päivä. Pidän lähellä nollaa olevasta ilmasta kun ei ole hyytävää tuulta ja aurinko paistaa siniseltä taivaalta.
Välitunnilla vakoilin pitkästä aikaa prinsessaani ikkunasta ja ilahduin, että yhden kaverin lähtö ei ole tahtia haitannut. Ensimmäisen välitunnin vietti O:n ja V:n kanssa ja toisella tauolla kuulemma oli "levännyt auringossa" K-R:n kanssa.
Ensi viikolla on koulusta lomaa ja pitääkin tänään pyytää jos K-R haluaisi tulla joksikin iltapäiväksi meille.

Olen muuten aina luullut, että tuo lintu naapurin katolla on naakka mutta varishan tuo taitaa olla, ainakin paikalliset sanovat crow. Niitä on joskus aivan mielettömän parvet ja niiden takia pitää olla tosi huolellinen, että laittaa roskapöntön kannen kunnolla kiinni, muuten se parvi on levittämässä talousjätteitäsi pitkin katua.


Huomenna lunastamme tämän ihanan joululahjamme ja romanttisesti lähdemme ainakin Ikeaan ;o) toki hemmottelemme itseämme myös kahdenkeskisellä lounaalla.
On perjantai! Koulu suljetaan ensi viikon loman takia jo kahdeltatoista, joten taidamme lähteä lounastamaan loman kunniaksi Miriamin kanssa tänne. On mainittu lapsiystävälliseksi enkä olla vielä kokeiltu. Töissäkäydessäni oli aina mukava tehdä (lue: syödä) jotain mukavaa viimeisen lomaa edeltävän työpäivän jälkeen ja ajattelin pitää tapaa yllä koululomien alla. Tarvitsen voimia, että jaksaa keksiä tekemistä ja insipiraatiota koko viikoksi kun olen käytännössä kaksistaan prinsessani kanssa.