Työttömyyskuviot Irlannissa

Tänään oli ilmoittautumispäivä ja se tapahtuu täällä siten, että kerran kuussa, tiettyyn aikaan tiettynä päivänä mennään fyysiesti Työvoimatoimistoon kirjaantumaan. Yleensä jono on kadulle asti ja siihen olin varautunut tuplasärkylääkkein, pehmeäpohjaisin kengin ja pakkaamalla virkkuukoukun ja langat mukaan.

Tämä täti ja tuo poikajoukko kaahasi mun ohi suojatiellä, mutta heillä olikin muuta asiaa ja jonoa ei ollut lainkaan! Eikö ole hienoksi maalattu meri-/jokipoiju!

Muutamassa sekunnissa oli nimeni omalla pahvilapullani päivämäärän kohdalla ja pääsin ostamaan herkkuja puolalaisesta kaupasta

ruissipsejä, valkosipulimakkaraa, maksamakkaraa, lihapiirakoita, borshkeittoa ja lihapiirakoita

Sen lisäksi, että kerran kuussa käytävä työvoimatoimistossa, työttömyyskorvaus maksetaan kerran viikossa käteisenä lähimmästä postikonttorista. Tällä kertaa sielläkään ei ollut jonoa ja olin kotona jo onnellisena herkkujeni kanssa reilussa tunnissa.

Tuhlasin 30 senttiä

näihin kolmeen - olivat kaikki 10 c kappale

olen vasta viime aikoina oppinut käymään hyväntekeväisyysjärjestöjen kaupoissa kirpparimentaliteetillä ja ymmärtänyt, että sieltä voi todella tehdä löytöjä. Lisäksi ostin eurolla ison rullan sinistä tapettia askartelumateriaaliksi. 

Sinistä lasia ei ole koskaan liikaa ja tuota samaa sarjaa oleva enkeli vilkuttelee takanreunuksella.

Tänään on neidolla koulusta vapaata, koska koulu toimii äänestyspaikkana. Täällä Irlannissa äänestysaika on aina vain perjantai 7:00 - 22:00. Me lähdemme bussiretkelle ja iltapäivällä kuulemma järjestetään patiollamme piknik, johon mun pitää hankkia "fairy cakes" ja tehdä pizzaa.

Tiistain postaus

Nimittäin tein sen kännykällä, mutta sitten katkesi verkko ja, ja, ja...

Kerroin täysikuusta ja menin ottamaan kuvaa ja, ja, ja ...

Unettomuus on palannut ja kun pätkäksi nukahdan, näen painajaisia. Todella realistisia sellaisia. Ei kivaa.

kuvassa liikaa valvonut 52+++ vee peilin kautta toissapäivänä - ja nyt huomaan että punainen kivi korviksesta on siis jo silloin pudonnut - itse huomasin vasta eilen.

Sateisen päivän värikäs päätös

kuva ulko-ovelta

ups, yksi päivä jäi (jo) välistä

mutta jos viikonloppu laskettaisi yhdeksi. Itsepähän itselleni haasteen loin. Luova Lauantai -haaste on muutamaa viirua vaille valmis eli voin sitten tehdä vaikka pari postausta jonain toisena päivänä.

Täällä on ollut ihan perusviikonloppu, äitienpäivä oli ja meni jo maaliskuussa. Onkohan se missään muualla maailmassa maaliskuussa kun täällä Irlannin ihmemaassa ja naapurisaarella? Vaikka itse olen merkinnyt isolla kalenteriin toukokuun toisen sunnuntain niin eipä taaskaan lähtenyt kortti ajoissa. Mutta sähköpostin laitoin ja kuvan liitteenä mikä tulee postissa kehyksiin laitettavaksi.

Ei ollut kesää pahemmin tänä viikonloppuna, alle 10 astetta ja vaikka välillä paistoi aurinko niin sadetta on tullut huomattavasti enemmän.

mun oma "tulipensas" on kohta täydessä kukassa

Sääennusteet

En enää löydä linkkiä, mutta sanoivat Irlannin kesän päättyvän loppuviikosta, joten nautin kesästä tänään sitten varmuudeksi täysillä

kuva ovelta ;)

Kupille alunen

Kerrankin sain valmiiksi asti idean, jonka näin jätin kyllä mallikuvassa olleen vaaleanpunaisen peppureiän virkkaamatta.

Tomaatteja ja pitsiä

Saa nähdä tuleeko tomaatteja kun istutukset vasta tässä vaiheessa:

Mutta vanha t-paita piteni juuri sen verran kuin halusinkin kun virkkasin paksuhkolla langalla vähän "pitsiä" reunaan

Syviä mietteitä

Kuuntelin äsken tämän 

http://www.upworthy.com/stephen-fry-wants-you-to-stop-setting-goals-for-yourself-hes-got-a-point-though?c=ufb1

(englanniksi)

Oli parhaiten käyttämäni puolituntinen aikoihin. Viisaita sanoja ja ajatuksia.

Joten nyt suljen koneen, koska tällä hetkellä voin tehdä keskellä "työ"päivää jotain mikä on itsestäni hauskempaa kuin hauska. Saatan ottaa jopa kuvia (sekin on hauskaa).

Tomaatit saavat odottaa vielä hetken, että pääsevät isommille mullille kasvamaan

Päivän kyttäyskuva eteisen ikkunasta - piti kyllä tarkentua ruohoa ajavaan Paddyyn.

Haastetta itselle; kaipaukseni Blogistaniaan

En vain ole saanut itseäni niskasta kiinni ja palattua "kunnolla" Blogistaniaan. Miksiköhän sitä ei tee asioita, joita ihan oikeasti haluaisi tehdä? Aikaa ja mahdollisuus on.

Joten haastan nyt julkisesti itseni postaamaan jotain joka päivä seuraavaan syntymäpäivääni asti. Sillä silloin alkaa Suomen "kiertue" ja nettiyhteydet ovat täysin sattuman varassa. Ja annan luvan postata jopa useammin kuin kerran päivässä.

Toisaalla sosiaalisessa mediassa liikkuu kaksi itsenioloista haastetta: 100 onnenhetkeä ja 5 kyttäyskuvaa ja jos en mitään muuta keksi niin menen niillä. Aloitin hienosti onnenhetkikuvilla ja sitten vain jäi. Ensimmäisen kyttäyskuvani otin tänä aamuna sälekaihtimien läpi kännykällä: kas tässä - opettelen myös käyttämään efektejä

eipä tuolla kylänraitillä ketään ennen seitsemään aamulla näkynyt (täällä Bank Holiday eli kansallinen vapaapäivä)