Nuorena rakastin kevättä, se tiesi koulun loppua ja kesätöiden alkua, auringonpaistetta ja lämpöä.
Sairastuttuani kevään kirkkaus ja valoisuus ja lintujen riemuisa laulu on tuonut mukanaan suuremman ahdistuksen ja oma elämäni on alkanut näyttää auringon määrän lisääntyessä kahta pölyisemmältä ja toivottavammalta. Vaikka masennukseni on aika hyvässä mallissa tällä hetkellä ja kevät on ollut kaikkea muuta kuin aurinkoinen, lämmin tai edes sateeton - niin töitä saa tehdä että tuon ulko-oven saan auki. Eikö se olekaan se aurinko ja valo vai joku muu mikä tässä vuodenajassa on saanut aiempina vuosina ahdistuksen kasvamaan?
Toissa yönä oli pakkasta -2, viime yönä oli plussan puolella mutta myrskytuuli ulvoi nurkissa. Tällä hetkellä sataa kaatamalla.
Tältä näytti ovelta hetki sitten - juu, ei ole joki tuossa auton takana enkä laittanut asetuksia mustavalkoiseksi.
Mutta myönnän: kyllä saisi aurinko ja lämpö jo tulla...
3 kommenttia:
Lähetän sinulle sellaisia virtuaaliauringonsäteitä, jotka eivät ärsytä vaan tyovat mukanaan kaikkea hyvää. Ajelimme eilen Kerrystä Corkkiin ja välillä oli lunta tiellä vaikka kuinka.
Milloinkas tulette tänne etelään?
Mitä, jos pitäisit nautintopäivän?! Mistä sä eniten tykkäät? Teet vain niitä asioita koko päivän. Mä tykkään katsoa brittidekkareita ja syödä herkkuja. Jos sää sallii hyppään kameran kanssa ulos. Otan eväät reppuun ja olen 4 tuntia ihan vaan luonnossa. Yleensä risukasa on huomattavasti valoisampi ja olen kerännyt itseeni energiaa, että jaksaa taas muutaman päivän eteenpäin. Joskus olen järjestynyt perheelle yllätysjuhlat. Sellaiset pienimuotoiset, mutta ikimuistettavat! :)
Onpas tosiaan aika harmaata, meillä on tänäänkin pilvetön taivas. Lähetän vähän sitä aurinkoa teidän taivaalle ja sun mieleesi. ♥
Lähetä kommentti