Tuleepa nyt nukkumispainotteisia tekstejä.
Ensimmäistä kertaa masennuksessani on nukkumisvaihe (onhan tässä vuosikausia tullutkin valvottua) eli nukun pätkissä mutta heti kun herään haluan nukahtaa uudelleen. Nukun kaikkina vuorokauden aikoina kunhan vain on mahdollisuus.
Olisin halunnut puhua tästä psykiatrini kanssa viime keskiviikkona, mutta hän oli sairastunut enkä ole vielä saanut uutta aikaa. Voi siis mennä kuukaudenkin päähän.
Tiedän, että tämä "kuuluu asiaan" mutta olen yllättynyt että ei ole ennen ollut ja nyt tuli.
En siksi ole vielä hirvittävän huolissani, koska pystyn asiaa itse analysoimaan ja rutiinit hoitamaan ja perhe ei ole huomannut mitään uutta, sillä nukkumiseni ei ole syvää ja herään kun ovi käy ja neito tulee sisälle tai auto tulee pihaan. Ja pystyn teeskentelemään, että tässähän sitä vaan telkkaria sohvalla katselen. Olen myös pitänyt kiinni kävelyistä ja toivonut niiden auttavan.
Olen koko ajan äärettömän väsynyt ja kaikki, siis ihan kaikki, tuntuu suorittamiselta johon vaaditaan suunnattomasti voimiani. Esimerkiksi suihkussa käynti, hampaiden pesu, vedenkeittimen täyttäminen ...
Nyt menen suihkuun sen voimalla että suihkun jälkeen voin mennä peiton alle.
2 kommenttia:
<3 En osaa tähän oikein mitään sanoa, muutakuin toivottavasti pääset pian psykiatrin juttusille <3
Ja tosi hienoa, että olet jaksanut käydä kävelyllä - se tekee varmasti pelkkää hyvää, vaikka sitä ei ihan heti huomaisikaan...
haliterkkuja <3
Lähetän täältä sinulle unta ja keväistä auringonpaistetta. Ja hienoa tosiaan että jaksat käydä ulkona :)
Lähetä kommentti